Pepen (Big-Wood\'s Fool Imp) & Serin kuulumisia

Ystävyys ja tunteet

2009-02-16T16:57:01+02:00

http://fi.netlog.com/go/widget/videoID=449806"> name="wmode" value="window">http://fi.netlog.com/go/widget/videoID=449806" type="application/x-shockwave-flash" allowFullScreen="true" wmode="window" width="336" height="295">

http://fi.netlog.com/go/widget/videoID=452691"> name="wmode" value="window">http://fi.netlog.com/go/widget/videoID=452691" type="application/x-shockwave-flash" allowFullScreen="true" wmode="window" width="336" height="295">

Hold Me For A While

2008-09-22T11:01:00+03:00

Useinkin niin valitettavan totta :(

2008-05-22T12:01:00+03:00

En muista paljoakaan syntymäpaikastani, siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme. Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni. Muistan monien sisarusteni kuolleen ja kaipaan heitä niin.

Muistan myös päivän jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme toisiamme vasten, kukaan ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja!

Olemme kaupassa missä on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääntä täältä. Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti pienistä ihmisistä, lapsista.

He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, aivan kuin haluisivat leikkiä kanssani! Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme. Joskus ilkeät ihmiset pelästyttävät meidät lyömällä ikkunaan. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi.

Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä!" "Minä tahdon tuollaisen!", mutta emme pääse koskaan lähtemään kenenkään mukaan. Siskoni kuoli viime yönä kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin kuinka elämä hiljaa lähti hänen laihasta ruumiistaan. Olin kuullut että hän oli ollut sairas ja minut pitäisi myydä äkkiä alennushintaan, jotta he pääsisivät minusta eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen aamulla ainoa ääni joka suri häntä kun aamulla hänen ruumiinsa otettiin pois häkistä ja heitettiin roskiin.

Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella halusivat minut! He olivat ostaneet minulle kupin ruokaa ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön isä ja äiti kehuvat minua suloiseksi ja kiltiksi pennuksi! Minut nimetään Enkeliksi. Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta! He ovat helliä ja rakastavat minua! Hellävaroen he opettavat minut erottamaan oikean väärästä.

Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan! Tänään minä kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta rentouduin kun paras ystäväni, pikku tyttö sanoi sen olevan ok.

Eläinlääkäri sanoi varmaan surullisia sanoja perheelleni koska he näyttivät onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä että vanhempiani ei oltu kuvattu. En ymmärtänyt lääkärin puheita, ainoastaan minua koskee nähdä perheeni niin surullisena! He silti rakastavat minua hyvin paljon ja minä heitä!

Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita minuun sattuu pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni vahva pentu, mikä minun kuuluisi olla mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku tytön niin surullisena ja kuulen vanhempien sanovan "Nyt on varmaan aika..." Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärilla eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringon paisteen, leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani. Juominenkin koskee.

Yritän nousta mutta voin vain inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kunpa tämä kipu menisi pois! Kunpa pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta. Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa! Ihmiset halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa.

Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta enää. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni. Pikku tyttö halaa minua hellästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta. Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni jossain kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta.

Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla eli pienella hännän heilautuksella ja hellällä kuonon tökkäisyllä. Olin toivonut viettäväni vielä monta ihanaa vuotta heidän kanssaan, mutta niin ei vaan ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri "Eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta". Kipu poistuu nyt ja tiedän että tulee kulumaan monta vuotta kunnes nään rakkaan perheeni uudelleen.

Tarinan saa julkaista vapaasti ja levittää toivoen että se pysäyttäisi moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi!

Pepe luonnetestissä 4.5.08

2008-05-08T23:34:00+03:00

Käytin Pepen luonnetestissä Pellossa 4.5. Tuomareina olivat Riitta Lehmuspelto ja Jari keinänen. Kuvat on ottanut Virpi Lankosaari.

Pepeä kiinnosti ihan joku muu kuin tuomarit

Tutustumista toiseen tuomariin

Pepe oli ensin sitä mieltä että tuomari leikkiköön yksin lelujensa kanssa

Innostu sitten vähän leikkimään

Kelkka tulossa, jossa nukke kyytissä

Pepe varmaan miettii, että ootellaanpa tässä sitten ihan rauhassa

Hei!! Päällekö se meinaa tulla??

Tässä todetaan että ihan vaaraton koko hökötys

Mitähän se tuon kepin kans heiluu??

Taitaa olla parempi kattella emännän selän takaa mitä tuleman pitää

Ensin uhataan kepillä ja nytkö pitäs tehä tuttavuutta?

Hyvä on, istutaan sitten ja ootetaan mitä seuraavaksi tulee

Pepe hätkähti yhtäkkiä maasta nousevaa haalaria

Tuossa kiinni ollessaan Pepe ratkaisi tilanteen kiipeämällä katsomon portaille

Vähän poseerausta lopuksi

Oikein mukava ja mielenkiintonen kokemus kaikelta osin. Pimeässä huoneessa Pepe jäi ovelle seisoskelemaan eikä tehny elettäkään että olis lähteny etsimään emäntäänsä. Muutaman kerran sai kutsua ennen kuin viimein tuli. Pepe ei tykkää pimeästä ja näin ollen ei mitenkään tullu yllätyksenä tuo pimeässä huoneessa käyttäytyminen.

Tuomari sanoi mm. että mihinkään nakkikiskalle ei Pepen kanssa kannata lähteä etuilemaan, koska koira luottaa siihen että emäntä hoitaa tilanteen ja itse voi pysyä taka-alalla. Loppupisteiksi tuli +95 ++Laukauskokematon

Uusi arkitottelevaisuus ryhmä

2008-04-09T12:51:00+03:00

Olin ensimmäistä kertaa uudessa ryhmässä 30.3. ja kieltämättä se ryhmä on kyllä huomattavasti pitemmällä mitä siinä minun aikasemmassa ryhmässä. Nämä opettelivat seuraamista, paikalla oloa ja viereen tuloa. Serin kans opeteltiin istumista ja paikalla oloa kun uusi ryhmä sai sen selvästi hämilleen ja unohtamaan mitä on jo oppinu. =) Mut ihan hyvin meil sit meni vaikka ensin tuntu ettei siitä tule yhtään mitään.

Viime sunnuntaina oli sitten meidän toinen kerta uudessa ryhmässä ja meillä oliki sellanen pienimuotonen testi jossa testattiin miten hyvin koirat eri tehtävät suorittaa. Se oli sellanen leikkimielinen testi josta ryhmän vetäjäkin sano ettei tuloksia kannata ottaa niin vakavasti jos huonot pisteet sattuu saamaan eikä kenenkään pisteitä sanottu ääneen. Meidän ei Serin kans tarvinu suorittaa kolmea viimistä tehtävää koska ei olla niitä vielä opeteltukaan. Siihen asti mihin testi tehtiin se meni ihan hyvin ja kahta pistettä vaille saatiin täydet pisteet. Vielä on kuiten hiomista aikalailla, ainaski omasta mielestä. Meillä on nyt tehtävänä harjotella paikalla oloa, että mie pääsen koirasta kauemmaksi ku vain muutaman askeleen päähän. Seri ku ei tahdo pysyä paikalla vaan nousee ja lähtee seuraamaan. Mut saa nähä mitä sit seuraavalla kerralla tehdään kurssilla. =)

"Yksityinen" tunti

2008-03-26T15:01:00+02:00

Me oltiin Serin kans ainoat jotka meidän ryhmästä oli sunnuntaina paikalla. Saatiin sit valita mitä halutaan tehdä. Harjoteltiin sit luoksetuloa joka Serillä on huono -hyvin lähtee tulemaan ku kutsuu mutta sitten harhailee ihan muualle- ja halusin harjotella sitä. Sit meil oli istuminen ja paikalla oleminen ja lopuksi kokeiltiin maahan menoa jota Seri ei osaa. Olen yrittäny harjotella sitä ja palkita oikealla hetkellä kun sattuu menemään maahan ja sanonu sille että maahan ja palkinnu sen. Istuminen sujui hyvin mutta pientä kuuroutumista oli aistittavissa jos lähellä kulki autoja tai muita kulkijoita. Paikalla oleminen on myös sellanen joka vaatii harjottelua, ku heti ku otin askeleen taaksepäin niin saman tien koiraki nousi ylös ja seuras perässä. Mahdollisesti vaihdan myös ryhmää kun sellaista mahdollisuutta tarjottiin kun vetäjän mielestä meillä on paremmat mahdollisuudet edetä ja saada harjottelusta enempi irti toisessa ryhmässä. Joten saan sit valita kahdesta ryhmästä kumpaan haluan. Haluan päästä Serin kans niin pitkälle kun mahollista ja ryhmän vaihto on kyllä enemmän kun hyvä juttu. =)

Harjoittelua tuulessa ja tuiskussa. =)

2008-03-10T19:47:00+02:00

Eilen harjoteltiin vielä hihnassa kauniisti kävelemistä, joka meiltä sujuu jo aika hyvin. Sitten oli ohitusharjotuksia jotka nekin meni hyvin. Meitä ei ollu nyt kun vain 4 mutta ilma oli kyllä aika kamala joten moni oli varmaan sen takia jääny sit kotia. Mie sain jonku aikaa harjotella yksin ku toiset teki viel nuita em. harjotuksia ja minun ei tarttenu osallistua ku meiltä se suju. Silti harjottelin niitä samoja asioita ku ei sitä kehannu vain seisoskella ja kattoa ku toiset harjottelee. Sitten ku kahen koiran kans harjoteltiin räyhäämättä olemista niin mie ja Henzu (yläasteaikainen kaveri) vedettiin omia näyttelyharjotuksia siinä sivummalla. Ens viikolla ei harjotuksia ole mutta voipa sitä jotain harjotella kotonakin, ei siitä ainakaan haittaa ole. Että tuollasta tällä kertaa. Mukavaa taas oli vaikka ilma olis saanu olla parempi.

Eka tunti takana arkitottelevaisuutta

2008-03-02T20:00:00+02:00

Eka virallinen tunti on nyt käyty ja oli tullu uusia koiria, joten on meitä sit enämpi ku kolme. Tällä kertaa harjoteltiin mm. ohittamista ja hihnassa kulkemista vetämättä. Saatiin tehtäväksi harjotella kotona tuota hihnassa kulkemista puoli tuntia päivässä seuraavaan kertaan asti. Seri oli huomattavasti rauhallisempi nyt ja ei haukkunukaan jos ei sit joku toinen koira alottanu ensin haukkumista. Ohituksessakaan ei välittäny toisesta koirasta vaikka muuten yrittiki vetää. Harjoteltiin omin päinki siinä ootellessa että kaikki on tehny ohitukset niin siksiki osas kävellä myös vetämättäkin. Loppujen lopuksi Seri vaikuttaa aika miellyttämisen haluiselta joten eiköhän se siitä, kun itse vain muistaa pysyä kovana eikä lipsu harjoituksista ja anna periksi. Tuota samaa asiaa harjoitellaan varmaan vielä ainakin kahdella tunnilla jos ei sitten useammallakin, riippuu ihan siitä miten koirat alkavat edistymään. Ja koiran omistajiahan tuolla kurssilla loppujen lopuksi koulutetaan. Innolla ootan jo seuraavaa kertaa. =)

Arkitottelevaisuus kurssilla

2008-02-24T23:10:00+02:00

Tänään oli ensimmäinen arkitottelevaisuus kokoontuminen. Koiria oli ihan mukavasti tullu paikalle ja ryhmiäki tuli useampia. Menin sinne Serin kanssa kun kahdesta piti valita niin sille se on tärkeämpi. Se kun ei oikeastaan osaa mitään ja 1.5 vuotta häkissä on tehny tehtävänsä. Serin koulutus tulee varmaan olemaan aika haasteellista mutta eiköhän siitä kunnon koirakansalainen tule. Meidän ryhmässä on 3 koiraa ja kaikki ovat metsästyskoiria, 2 harmaata ja 1 jämpti. En ole sitten varma tuleeko meidän ryhmään neljänneksi pyreneittenpaimenkoira mutta sen näkee sitten viikon päästä. Ei menny kovin kehuttavasti Serin kanssa mutta ens kerralla vasta aletaan itse harjotukset. Meidän ryhmän piti ensin kokoontua kolmelta mutta aika vaihdettiin kello neljään kun yhdelle aika ei sopinut. Ryhmät on jaettu koirien kykyjen mukaan. Onneksi saatiin tännekin jotain muutakin kun jokavuotinen näyttelyharjoitus jossa on paljon koiria. Tuohon arkitottelevaisuus kurssiin sisältyy myös näyttelyharjoitus, mutta halutessaan voi osallistua myös pelkkiin näyttelyharjoituksiin. Myöhemmin keväällä alkaa toko- alkeiskurssi jonne olisi myös tarkotus osallistua.

Tänne aletaan myös kevään aikana rakentamaan monitoimihallia jollainen löytyy kiuruvedeltä, tämä vain on isompi. Se mahdollistaa mm. koiratapahtumien järjestämisen myös talvella. Sinne tulee myös ilma-ammuntarata ja jousiammuntarata. Käyttäessäni kania eläinlääkärillä kuulin asiasta ensimmäisen kerran ja olin erittäin tyytyväinen että tänne tulee tuollainen halli.

Ulkoilua

2008-02-11T18:38:00+02:00

Käytiin Pepen kanssa metsässä lenkillä ja samalla vähän kattelemassa näkyykö mitään jälkiä. Saldo oli sit useita jäniksen jälkiä, jokuset ketun jäljet ja hirven jälkiäkin näkyi. Otin sit muutamia kuvia Pepestäkin vaikka maisemia meinasin pääasiassa kuvata. No otin tieten niitäkin ja osa kuvista oli hyviäkin kamerakännykällä otetuiksi.